Maakotka ja valkolehdokki kiikarissa

 

Ylipään kylän luonnon on tehnyt reheväksi jo se, että meri aikoinaan toi muinaisten saarten rannoille rehevyyttä ja vetäytyessään jätti mm. metsän kasvulle hyvän maaperän. Raahen laivanrakentaminen ovat näistä metsistä saaneet aikoinaan kovastikin purjevenevärkkiä. Samaten kutsui maaperän rehevyys uudisasukkaita peltojen viljelykseen. Myös riistamaat olivat hyvät laajoine metsineen.

Siksipä alueella on tänäänkin monta huomionarvoista luontokohdetta. Lähdeneva on kuuluisa tervalepistään ja monista kämmekkälajeistaan. Siellä pulppuaa syvältä kirkasvetinen lähde läpi vuoden. Harvinainen valkolehdokki kasvaa useassa paikassa mm. Yhteiselläkankaalla. Linnusto on myös monipuolista. Jopa maakotka nähdään usein liitelevän kylän yllä, ja metsonsoidinpaikat ovat monelle eränkävijälle tuttuja.

Kylällä ei ole omaa järveä, mutta lähteitä on paljon. Monet niistä sijaitsevat Latvalammenojan seutuvilla. Ehkä siinä syy myös siihen, että puron vesi on pysynyt hyvänä siinä asuvan ihan oman purotaimenkannan olemassaoloon. Latvalammenoja (Latvaoja) alkaa Latvalammesta Ojalanperällä, missä Yrjö Kokko tutki 1950- luvulla harvinaista joutsenpariskuntaa ja teki siitä kirjan. Sanotaankin että Kokko kirjallaan pelasti koko Suomen joutsenkannan.

Kylän metsissä korkeilla paikoilla on näkyvissä muutakin esihistoriallista asumusta kuin Kastellin Linnanrauniot. Tällaisia jätinkirkkoja löytyy Kehäkankaalta ja Liekokankaalta. Metsässä kulkija voi törmätä melkein jokaisella korkeammalla kankaalla nk. lapinraunoihin, jotka myös ovat esihistorialliselta ajalta.

Missä on Viinapolku ja Paskaräme?

 

Pari vuotta sitten Kastellin sisarukset aloittivat vanhan Viinapolun esiin raivaamisen. Pienessä määrin sitä on jo kuljettukin Linnalanperällä. Suurin osa siitä jäi vielä aika pienelle käytölle. Kylän historiikkikirjan Maailman kaunein kylä myötä heräsi ajatus, että olisi mukava tietää missä kirjan nimeämiä paikkoja sijaitsee ja miten niitä löytää. Lasikankaan kyläyhdistys päätti kehittää Viinapolkua, lisätä paikkoja tarinoineen ja tehdä siitä rengasreitin. Sitä voi kulkea kyläläiset ja muutkin Raahen kylä- js metsämaisemiin ja vanhaan kulttuuriin kiinnostuneet .

Tällainen hanke ei suju ihan käden käänteessä. Tutkittiin sopivaa reittiä maastossa, laadittiin sopimuksia maanomistajille, kirjoitettiin opaskylteille tekstit ja kaikenkukkuraksi kannettiin kyltit maastoon ja merkattiin ja raivattiin polkua. Apuun tuli myös Raahen työpaja ja syksyllä kaadetut lehtikuuset sekä Sofy-hanke. Kiitos heille! Siis ei mikään helppo nakki, mutta mukavalla talkooväellä ja yhteishengellä se syntyi. Tarkoitus on laajentaa opaskylttien pystyttämistä muuallekin kylälle.

Varsinainen Viinapolku lähtee Wanhasta Kastellista ja päättyy Tuohintoon ja on pituudeltaan 2 km. Sen raivasivat viisi vuotta sitten Kastellin miehet muistinsa mukaisesti, sillä osin se oli metsäraivausten vuoksi kadoksissa. Pari vuotta myöhemmin Kyläyhdistys yhdisti siihen Paskaräme-Liekokangas reitin, joten se piteni 6,5 km rengasreitiksi ja esittää kylän vanhaa kulttuurimaisemaa lisää.

Viinapolkureitin voi aloittaa Linnanraunion parkkipaikalta ja saapua sinne takaisin. Polku on merkattu keltaisin merkein luontoon. Viinapolkureitin kartta löytyy tästä.